Jouluna 2018 pyysin puolisoltani joululahjaksi luonnoskirjan ja tussin. Olin päättänyt, että alan vihdoin opetella piirtämistä. En oikeaoppisesti, mutta omalla tavallani. Ajattelin, että jos harjoittelen vähän joka päivä, niin pakostikin tulen vähän paremmaksi.
Ihan nuoresta asti olen salaa haaveillut taiteen tekemisestä. Niin salaa, etten ole tunnustanut sitä edes itselleni! Koulussa oli aina joku lahjakas luokkakaveri, jonka taitoja jäin kuvistunnilla ihailemaan vierestä, enkä siksi saanut itse oikein mitään aikaiseksi.
Taide kaikkine ilmaisumuotoineen on kuitenkin aina ollut minulle jotain magneetinomaista, puoleensavetävää.
Luonnoskirja täyttyi ja vaihtui jossain vaiheessa iPadiin piirto-ohjelmineen, myöhemmin tartuin maaleihin ja siveltimiin ja olin täysin mennyttä.
Nyt olen yhä ihmeissäni siitä, että olen tässä, Tuuliamoodsin luovana yrittäjänä, ja käytän kyniä, värejä ja maaleja työkseni. Matkani kuvantekijänä on vasta melko alussa, mutta se on alkanut ja olen siitä todella iloinen! Ja kiitollinen jokaiselle, joka on antanut minulle siihen tukensa.
Halusin kertoa tämän siksi, että jos sinulla on jokin salainen haave, niin toivon, että uskallat ajatella sitä. Että uskallat kuunnella sisäistä ääntäsi ja sitä, mihin se sinua ohjaa.
Unelmasi voi olla täysin mahdollinen toteuttaa. Kaikkea voi harjoitella ja oppia, eikä tarvitse olla häikäisevä luonnonlahjakkuus ja superkyky tehdäkseen jotain työkseen.
Joskus ilmassa on myös ripaus taikuutta, joka muuttaa mahdottomaltakin tuntuvan mahdolliseksi!